This is my layout for the Ingeborg's -scetch competition Jan 2011. The picture is terrible and the page turned out a bit too busy even for my taste... The title is a bit zen-ish; "the genuine art of eating oatmeal" and the pictures shows my little boy eating the meal by himself.
Tällainen Ingeborg's -haaste on ollut työn alla pari viimeistä iltaa:
Kuva on surkea sähkövalossa otettu, jota yritin vähän säätää, mutta jos aion päivittää blogiani talvella niin näihin on tyytyminen.
Nyt varmasti aattelette että tää on ihan mun tyylinen, kun mun sivut on usein kirjavia ja levottomia. Mutta tästä tuli jotenkin liian levoton, sivu tulee päälle. Lauran sivuissa on usein rohkeasti väriä, mutta hänellä on asettelu yleensä taas hyvin rauhallinen ja siten yhdistelmä toimii. Tässä tuo villi kuuden pikkukuvan kollaasi, kangassuikaleet ja monivärinen otsikko on... too much! Sivu olisi varmastikkin täydellinen jos tuon keltareunausen mustapohjaisen kuviopaperin olisi jättänyt pois ja kaikki hökötys olisi kraft-kartongin päällä.
Mutta tällainen oli haasteen sketch ja tämmönen sivu siitä tuli.
Minä tykkään muuten pelata näitä sketch-haasteita niin, että olen ihan pilkuntarkka sketchin seuraamisessa, eli katson että joka ainoa design element on omalla tavallaan tulkittu sivuun. Kone on auki kun teen taikka printti sketchinstä mukana. Kukkia markkeeraavat mulla kangassuikaleet, perhosen sijaan nuolet, pallot löytyy ja reunukset. Tästä sivusta kuitenkin puuttuvat koukerot ja kuvan yli menevä nauha, sillä ne olis ollut jo liikaa. Aiheita taas skräppään niin, että luen haasteen ja suljen pois, annan muhia pari päivää ja skräppään niiltä pohjilta miten idea muhiin.
Jätä kommentti: miten sinä teet haasteita?
Skräppäilyn lisäksi meneillään on lankavaraston laihdutuskuuri ja puikoilla tällaista (vauvanpeitto):
PhotoPlay Sugar Plum Page Kit Inspiration
9 tuntia sitten
6 ilahduttavaa viestiä:
kiva aina saada tietoa uusista haastesivuista, kun itse en jaksa niitä etsiä, eli kiitos vinkistä!
ne muutamat haasteet, joihin olen osallistunut, ovat olleet lähinnä aihepohjaisia tai sanallisesti tekniikkaa rajaavia (tyyliin ruudokko) ja muhinnan tuloksena joko syntyy jotain tai sitten ei. nyt on työn alla eka varsinainen luonnoshaaste (skissedilla) ja kyllä tulee aika lailla tarkkaan luonnosta katseltua ja mentyä sen mukaan. mutta on kyllä jännää kurkkia, miten erilaisia lopputuloksia sama luonnoshaastekin voi tuottaa!
minusta toi sun sivu ei ole mitenkään liian levoton, vaikka ehkä toinen väri (tai poisjättäminen) keltaisen reunuksen suhteen toisi tosiaan toisenlaista tunnelmaa. minä kyllä tykkään sivusta ja värimaailmakin on kiva. itseasiassa siitä tulee väriensä puolesta ihan mieleen yksi crealies-minini ;)
Nähtävästi aika eri tavalla eli katson luonnosta, siitä jää jonkinlainen mielikuva mieleeni, skräppään.. ja usein lopputulos on ihan erilainen kuin luonnos :D Lisäilen ja poistan luonnoksen elementtejä ihan vapaasti. Mutta inspiraation lähde luonnos voi olla.
Jos haasteen aiheena on tekniikka tai teema, niin silloin(kin) usein suunnitelmat muhivat mielessä ensin jonkin aikaa.
Ihan välittömästi ekana tuli mieleeni että kenellekäs sitä vauvanpeittoa tehdään ? ;)
Toiseksi: Minusta tuo kuviopaperi on juuri sopiva tuohon leiskaan, siinä kun on samoja sävyjä kuin leiskan valokuvissakin ja tämä seikka on aina sellainen joka itseäni ohjaa leiskan suunnittelussa..
Täytyy palata kommentoimaan tuota haastejuttua sillä nyt meidän pienen miehen toilailut kutsuvat..
Hih, mainiot kuvat ja niihin sointuvat värit :) Jos jotain tästä pitäisi lähteä muuttamaan, niin ehkä ennemmin jättäisin pois nuo aaltosuljepaperit kuin kuvien alla olevan paperin... mutta sitten se ei olisi enää luonnoksen mukainen.
En tee hirveästi haasteita, mutta luonnoksia tulee seurattua kohtuutarkasti, jotain voin jättää pois.
Vauvanpeitto on lahja ;o)
Ihana termi tuo lankavaraston laihdutuskuuri! Mulla se jatkuu kanssa varmaan loputtomiin. Tosin nyt on kädenparannuskuukausi menossa ja sen jälkeen toivottavasti sitten taas ahkeroidaan. Aikeissa on virkata leivonnaisia ja ötököitä.
Kauniita nuo skräppäyksesi on edelleen. Ei ne ihan sama ole kun tehdä kuvakirjoja netissä, mutta ne riittää mulle.
Lähetä kommentti
Lähetä terveisiä Puuhapetenvaimolle! :o)