perjantai 4. marraskuuta 2011

Kehruu: Taidelankaa! - megapostaus

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 23.22
Toiminnot: 
6 ilahduttavaa viestiä
Mulla valmistui tässä just kokeellinen projekti, taidelankaa. Englanniksi Art Yarn.


Taide-elementti ei ole tuo kynä tuossa, se on vaan mittakaavan havainnollistamiseksi. Taidetta on se, että langan tekeminen on luova prosessi ja lopputulos ennalta arvaamaton.

Ensin purin vanhan villaisen aluspaidan (semmoinen "laamapaita"). Värjäsin kiharasilpun Kool Aid -mehulla. Kuten kuvasta näkee, värjäys ei mennyt ihan niinkuin römssöössä. Nämähän olisi voinut värjätä päälle tummalla, mutta katsokaas tämä on taideprojekti.


Mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa? Valitsin siis sopivissa suhteissa villaa väreistä, jotka toistivat ja taittoivat noita värjättyjä sävyjä. Nämä ovat ihan Novitan Hahtuvaista, koska inspis iski kesken Tiimarireissun ja siellä niitä oli. Mustaa ja ruskeaa on täysi kieppi, muita vähemmän.


Jaoin kaikki materiaalit neljään samansuuruiseen osaan. Hahtuvaiset taitoin suunnilleen nelinkerroin ja pätkin, silpun punnitsin. Yllättävän tarkasti nuo satsit täsmäsivät, isoin setti oli 62 g, pienin 60 g. Sitten karstaamaan.


Ensin karstasin kirkkaansinisen villan rumpuun. Pohjiksi kannattaa aina laittaa yksi tällainen siisti kerros, jolloin battin (=karstalevyn) irroittaminen rummusta sujuu helposti.


Sitten levittelin ruskeaa "kerrosleivän" pohjaksi.


Sitten pinkkiä kerros lomittain, ja sutturoita päälle. Lilaa, ja lisää sutturoita. Välissä kampesin aina pätkän satsia rumpuun, jotta kaikki kerrokset eivät ole yhtäaikaa pikkurummun alla.


Sitten mustaa, vaaleansinistä... "hörsyjä" aina väliin.


Villaa kiertyy pikkurummun ympäri, koska välissä on noita klönttejä. Tämä on ihan normaalia. Lopuksi poistetaan nämä. Huomaatteko kuinka terävät hampaat Edvardilla on? Sormeenpäät on haavoilla, eihän sitä malta kumminkaan pitää näppejä pois tuolta prosessista.


Pikkurummusta irroitetut villat (näättehän, ne on ihan siistejä) kammetaan mukaan oikoreittiä.


Valmis batti rummulla:


Tässä ei ole punkkarin kampaus, vaan batti avataan pieninä jakauksina, ja kuoritaan "myötäsukaan" irti.


Valmis batti on toiselta puolelta sininen, koska vuorasin rummun aluksi kerroksella sinistä villaa. Muut värit ovat enemmän sekoittuneita.


Valmis batti:


Nuo purkulankakohdat olivat ikäviä kehrätä, koska värjätyt hapsut olivat aika tiiviisti klönteissä. Joten kehräsin kaksi battia tällaisenaan, ja sitten loput kaksi karstasin kerran uudelleen ja kehräsin toiselle rullalle. Se ei ollut yhtä nätti, eikä rullalla ollut singlekään ollut yhtä nättiä kuin tästä alkuperäisestä battista tehty, mutta sen kehruu oli huomattavasti mukavampaa, kun lankaefektit oli sekaisin möyhennettynä.

Mitä tekisin ensi kerralla toisin? Karstaisin purkuhapsut kerran pari yhteen yhden samansointuvan villan kanssa, niin että klöntit aukeaisivat ilmaviksi. Sitten karstaisin ne muiden värien kanssa yhden kerran yhteen. Valmis lanka pesun jälkeen:


Lanka on paksua ja bulkkia, se tuntuu mukavalta käsitellä. Tästä tulee joskus jotain kivaa, mutta nyt ensin vain hypistelen sitä. :o)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Sivu: Leikki-ikäinen

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 23.08
Toiminnot: 
6 ilahduttavaa viestiä
On niin paljon tekemistä, ettei raatsi varastaa hetkeä blogin päivitykseen... Täytyy nyt katkaista tämä "huomenna"-asenne ja laittaa sivua näytille.


Olin Ingvildin kurssin jälkeen hirveän inspiroitunut kaikesta distressauksesta (huomatkaa taasen paljon on käytetty askarteluveistä), ja lähdin kerrostellen liikkeelle. Jotenkin sivu alkoi lipsua vanhaan tuttuun värikylläiseen suuntaan ja lopulta tuntui, että tästä ei nyt tule mitään mestariteosta, joten tein vaan loppuun... Niin noita liian kirkkaita huopia siellä kurssilla himmennettiin valkoisella askartelumaalilla, ja se olisi tässäkin pelastanut tosi paljon, mutta se palautui vasta nyt mieleeni. No, enskerralla sitten.

Mutta eipäs nyt ruveta niin negatiivisiksi. Mietitään mistä tykkään... aiheesta, leikellyistä numeroista, valokuvakulmista... vihdoinkin sain leikellä iskemättömästä arkista tuon ison kakkosen... tykkään myös siitä, että keksin tuoda taustakartonkiin rajauksen värittämällä reunan mustalla tussilla - kuvassa se ei oikein erotu mutta livenä oikein kiva piste iin päällä.
 

{äidin oma hetki} Template by Ipietoon Blogger Template | Gadget Review