sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Kortti: 40-v. hääpäivä

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 12.11
Toiminnot: 
2 ilahduttavaa viestiä
Vanhempani juhlistivat pari viikkoa sitten 40-vuotishääpäiväänsä. Muistimme heitä lahjakortilla, joka oli sujautettu tekemäni kortit sisään.


Kortin runkona on kaupan lahjashekeille tarkoitettu korttikuori. Liimasin itse tekemäni etusivun siihen päälle niin, että ruskea taustapaperi menee hieman kortin reunojen yli, ja trimmasin kuviosaksilla kortin reunaa vasten. Linnut on tehty siirtokuvalla. Kuviopaperia elävöitin Sticklesillä.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Lahjapaja: koruja & paketointia

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 14.48
Toiminnot: 
2 ilahduttavaa viestiä
Blogi on ollut vähän hiljaksiin, mutta se ei tarkoita, että pajassani olisi ollut hiljaista. Viime päivinä on tietenkin iltapuhteita kulunut jouluvalmistelujen parissa. Koska näiden saajat eivät kovinkaan suurella todennäköisyydellä eksy blogiini, niin uskallan laittaa postauksen jo nyt.


Poikani on vallan ihanassa pienessä tarhassa hoidossa. Tein tarhantädille pitkän vihreän kaulakorun. Ajattelin että pieni kimallus piristäisi siellä arjen kurakelien keskellä. Jos ei tykkää käyttää niin sen voi ripustaa jonnekin vaan kimaltelemaan. Ja koska tarhantädillä on esikouluikäinen tytär, piti tietysti tehdä myös pikkuprinsessan pinkki kaulaketju. Kaksinkertainen ranneketju on ystävälle.


Lahjoille tein pienet rasiat paperista (koko 5 x 5 cm). Opin tekemään näitä käteviä laatikoita ala-asteikäisenä. Minähän olen skräppäystapahtumissa jo niittänyt mainetta sillä, että muiden yäk-paperit kelpaa usein oikein hyvin mun projekteihini. Toki omissa kaapeissanikin on yäk-papereita, jotka eivät ihan helpolla pääsisi skräppisivuun, kuten tuo ruskeavalkoinen joulupaperi. Ne ovat tosi passeleita lahjojen pakkauksessa!

Kaksi ylempää ovat vähän perinteisempiä joulupaketteja... alimmaiseen poimin saajan lempivärejä, hän kun pitää voimakkaista retroväreistä kovasti. Huomasin, ettei lopputuloksesta tule kovin jouluista, mutta varmasti saajalle mieleinen. Paketit näyttävät livenä paljon kivemmilta kuin tässä sähkövalon paisteessa.

Lahjojen pakkaaminen on minusta todella kivaa askartelua. Koska lopputulos ei jää albumiin vaan on semmoinen hetken juttu, on tämä jotenkin vapauttavaa. Lisäksi voi hyödyntää mitä vain materiaaleja. Harmaan paketin silkkinauha on vaatteesta poisleikatut "henkarilenksut". Esimerkiksi luonnonvärisistä pellavakankaan pois leikatuista hulpioreunoista sain kerran viehättävät maalaisromattiset nauhat paketteihin. Myös kierrätetyt silkkipaperikääreet ja ruskeat voimapaperit enkelikiiltokuvin koristeltuina viehättää silmää vuodesta toiseen.

Mukavaa joulunodotusta!

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kehruu: Taidelankaa! - megapostaus

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 23.22
Toiminnot: 
6 ilahduttavaa viestiä
Mulla valmistui tässä just kokeellinen projekti, taidelankaa. Englanniksi Art Yarn.


Taide-elementti ei ole tuo kynä tuossa, se on vaan mittakaavan havainnollistamiseksi. Taidetta on se, että langan tekeminen on luova prosessi ja lopputulos ennalta arvaamaton.

Ensin purin vanhan villaisen aluspaidan (semmoinen "laamapaita"). Värjäsin kiharasilpun Kool Aid -mehulla. Kuten kuvasta näkee, värjäys ei mennyt ihan niinkuin römssöössä. Nämähän olisi voinut värjätä päälle tummalla, mutta katsokaas tämä on taideprojekti.


Mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa? Valitsin siis sopivissa suhteissa villaa väreistä, jotka toistivat ja taittoivat noita värjättyjä sävyjä. Nämä ovat ihan Novitan Hahtuvaista, koska inspis iski kesken Tiimarireissun ja siellä niitä oli. Mustaa ja ruskeaa on täysi kieppi, muita vähemmän.


Jaoin kaikki materiaalit neljään samansuuruiseen osaan. Hahtuvaiset taitoin suunnilleen nelinkerroin ja pätkin, silpun punnitsin. Yllättävän tarkasti nuo satsit täsmäsivät, isoin setti oli 62 g, pienin 60 g. Sitten karstaamaan.


Ensin karstasin kirkkaansinisen villan rumpuun. Pohjiksi kannattaa aina laittaa yksi tällainen siisti kerros, jolloin battin (=karstalevyn) irroittaminen rummusta sujuu helposti.


Sitten levittelin ruskeaa "kerrosleivän" pohjaksi.


Sitten pinkkiä kerros lomittain, ja sutturoita päälle. Lilaa, ja lisää sutturoita. Välissä kampesin aina pätkän satsia rumpuun, jotta kaikki kerrokset eivät ole yhtäaikaa pikkurummun alla.


Sitten mustaa, vaaleansinistä... "hörsyjä" aina väliin.


Villaa kiertyy pikkurummun ympäri, koska välissä on noita klönttejä. Tämä on ihan normaalia. Lopuksi poistetaan nämä. Huomaatteko kuinka terävät hampaat Edvardilla on? Sormeenpäät on haavoilla, eihän sitä malta kumminkaan pitää näppejä pois tuolta prosessista.


Pikkurummusta irroitetut villat (näättehän, ne on ihan siistejä) kammetaan mukaan oikoreittiä.


Valmis batti rummulla:


Tässä ei ole punkkarin kampaus, vaan batti avataan pieninä jakauksina, ja kuoritaan "myötäsukaan" irti.


Valmis batti on toiselta puolelta sininen, koska vuorasin rummun aluksi kerroksella sinistä villaa. Muut värit ovat enemmän sekoittuneita.


Valmis batti:


Nuo purkulankakohdat olivat ikäviä kehrätä, koska värjätyt hapsut olivat aika tiiviisti klönteissä. Joten kehräsin kaksi battia tällaisenaan, ja sitten loput kaksi karstasin kerran uudelleen ja kehräsin toiselle rullalle. Se ei ollut yhtä nätti, eikä rullalla ollut singlekään ollut yhtä nättiä kuin tästä alkuperäisestä battista tehty, mutta sen kehruu oli huomattavasti mukavampaa, kun lankaefektit oli sekaisin möyhennettynä.

Mitä tekisin ensi kerralla toisin? Karstaisin purkuhapsut kerran pari yhteen yhden samansointuvan villan kanssa, niin että klöntit aukeaisivat ilmaviksi. Sitten karstaisin ne muiden värien kanssa yhden kerran yhteen. Valmis lanka pesun jälkeen:


Lanka on paksua ja bulkkia, se tuntuu mukavalta käsitellä. Tästä tulee joskus jotain kivaa, mutta nyt ensin vain hypistelen sitä. :o)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Sivu: Leikki-ikäinen

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 23.08
Toiminnot: 
6 ilahduttavaa viestiä
On niin paljon tekemistä, ettei raatsi varastaa hetkeä blogin päivitykseen... Täytyy nyt katkaista tämä "huomenna"-asenne ja laittaa sivua näytille.


Olin Ingvildin kurssin jälkeen hirveän inspiroitunut kaikesta distressauksesta (huomatkaa taasen paljon on käytetty askarteluveistä), ja lähdin kerrostellen liikkeelle. Jotenkin sivu alkoi lipsua vanhaan tuttuun värikylläiseen suuntaan ja lopulta tuntui, että tästä ei nyt tule mitään mestariteosta, joten tein vaan loppuun... Niin noita liian kirkkaita huopia siellä kurssilla himmennettiin valkoisella askartelumaalilla, ja se olisi tässäkin pelastanut tosi paljon, mutta se palautui vasta nyt mieleeni. No, enskerralla sitten.

Mutta eipäs nyt ruveta niin negatiivisiksi. Mietitään mistä tykkään... aiheesta, leikellyistä numeroista, valokuvakulmista... vihdoinkin sain leikellä iskemättömästä arkista tuon ison kakkosen... tykkään myös siitä, että keksin tuoda taustakartonkiin rajauksen värittämällä reunan mustalla tussilla - kuvassa se ei oikein erotu mutta livenä oikein kiva piste iin päällä.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Layout: uudisraivaajien perhepotretti

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 21.55
Toiminnot: 
7 ilahduttavaa viestiä
Stadiskräpin satoa lauantailta heti tuoreeltaan (kiitos Suski!):


Ideoin Inspiroidu-haastetta, ja aikomus oli käyttää paljon glitteriä lehtiin. Sivu lähti kuitenkin kehittymään kesänraikkaaseen suuntaan, joten katsotaan, saanko glittersivun aikaiseksi muuten. Kiitokset Kialalle lehti-leikkurien lainaamisesta! Ja näitä priman kirjaimia tulette näkemään seuraavissa leiskoissa ihan kylästymiseen asti, nimittäin tuo iso aivan iskemätön arkki oli mennyt aivan sillisalaatiksi kassissa, ja näitä ei oikeen pysty säilyttämään... ei nyt voi poiskaan heittää, joten tungen niitä nyt kaikkiin sivuihin. Onneksi kirjaimet ovat oikein kivoja (kunnon paksua chipboardia, jossa paperinen kangaskuvioitu pinta), mutta niiden liima on surkea, ja aakkosten liimaaminen liimalla yksitellen on kyllä vähän tylsää.

Mulla oli tosi hyvä flow Stadiskräpissä, sivuja valmistui jopa kaksi kappaletta, ja kolmatta aloitin. Skräppäys tuntuu pitkän tauon ja käynnistysvaikeuksien jälkeen letkeältä. Tuota muotopaperiakin katselin, että on loppujen lopuksi aika ruman muotoinen paperi, ja mallailin olisko se vähemmän ruma jotenkin osittain ja vinoon laitettuna, ja sitten se jo olikin siellä sivussa.

Maikko kirjoitteli todella kivasti blogissaan bloggaamisesta - aihe, joka puhututti lauantain skräppäysten ohessa, kun usealla aiemmin tiheään postailleella on ollut blogissaan taukoa. Mun fiilikset bloggailusta, niin omasta blogista kuin muiden blogien seuraamisesta, ovat hyvin samanlaiset kuin Maikolla. Omalta osaltani olen miettinyt blogia yksityisyyden vs. julkisuuden näkökulmasta. Mulle on tärkeää, että voin pitää "työminän" ja "harrasteminän" selkeästi erillään toisistaan. Jotenkin ajattelen, että mulla on oikeus jälkimmäiseen niin, se ei kuulu niille, jotka ovat tekemisissä ensimmäisen kanssa. Skräppäsin jokin aikaa sitten kuvan, jossa kehrään rukilla melko kulahtaneet Hello Kitty-pyjamahousut päällä. Sen sivun postaaminen arveluttaa. Kenessäkään skräppääjässä tuo kuva ei herättäisi ihmetystä, päin vastoin ihan normaalia skräppäysmateriaalia, mutta jos joku asiakkaistani näkisi kuvan? En mä muutenkaan liiku julkisella paikalla pyjamassa. Tai jos jonkin kuvan taustalla näkyy sotkuisa huone? Tai sitten: so what? ;oD
Toisaalta, tämä höpinä täällä blogissa on sen verran askartelu/käsityöpainotteista, että ei tätä oikeasti jaksais lukea kukaan muu kuin kanssaskräppääjä tai äiti. :o)

lauantai 8. lokakuuta 2011

Layout: Mr. Kuhmu

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 22.05
Toiminnot: 
5 ilahduttavaa viestiä
Tässä toinen Scraptastic-reissun satoa oleva sivu. Tein tämän workshopien välisellä tauolla. Taisinkin olla viisikostamme ainoa, joka skräppäsi reissulla myös jotain ohjelman ulkopuolelta. Jätin ylempään kuvaan paljon taustaa, koska ajatuksena oli kirjoittaa valkoisella journaling siihen... Keskittyminen oli vähän hakusessa ja oli tosi rasittavaa skräpätä ilman suosikkitarvikkeita ja työkaluja, ja jotenkin hukkasin koko ideani matkanvarrella ja räpiköin vaan jotain kasaan.


Tämä on muuten itse kokoamastani imitaatiopakista; yläreunan pallo- ja pitsinauhoja lukuunottamatta sävelletty vain ja ainoastaan pakista löytyneistä tarvikkeista. Niistä en postaa nyt sen enempää - osa tiedoista kun on toistaiseksi jumissa haaksirikon kärsineessä vanhassa koneessamme. Kokoamani pakit ovat varsin runsaita, ja niistä syntyy vielä monta sivua - jatkan tarinaa pakeista siis myöhemmin.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Layout: Donna Downeyn workshopissa tehty sivu

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 12.00
Toiminnot: 
3 ilahduttavaa viestiä
Nyt pääsen katkaisemaan pitkän blogihiljaisuuden mukavissa merkeissä.

Vietin neljän skräppääjäystävän kanssa hienon viikonlopun Belgiassa Scraptastic-tapahtumassa. Viikonloppu oli täyttä ohjelmaa aamuista iltoihin, ja ihan erilainen verrattuna niihin skräppäystapahtumiin, joihin olen Suomessa osallistunut. Lauantai-iltana yksi worksopien vetäjistä, Donna Downey, piti yhteisen workshopin kaikille osallistujille. Olin jo aiemmin päivällä ollut yhdessä Donnan workshopissa; tykkäsin todella hänen iloisesta ja kannustavasta tavastaan vetää worksoppeja. Toisen uran Donna voisi varmasti tehdä stand up -koomikkona. Sovimme matkatiimimme kera, että postaamme sivut samaan aikaan blogeissa. Kaikki teimme mallityötä matkien ja soveltaen ohjeiden mukaan, valmiista materiaalisetistä. Silti jokainen sai ujutettua mukaan myös vähän sitä omaa käsialaansa - mitä mieltä olette?


Minun sivussani on omaa ideointia valokuvien taustoitus ja reunojen musteilu, kaksi kuvaa yhden sijasta, tummanvihreä huopakoriste lapsen vaatteen mukaan tummanruskean sijasta, journaling strips, punaiset pampulat, Sticklesiä kukkien keskellä, tupsu tagissa... Meillä oli tarvikkeina kaksi Priman canvas-pohjaa, joissa oli tuo utuinen sydän valmiiksi. Kankaat revittiin suikaleiksi ja punottiin. Ihanan "luovaa destruktiivista" menoa. Sydän leimattiin askartelumaalilla, ja sivu rakennettiin päälle. Kokeilin ensimmäisen kerran silityskuviota, tagin teksti on siis samettipintainen silitettävä valmiskuvio. Tykkäsin, ja oli ihan helppoa - ilman tekstiä voisin käyttää uudelleenkin tuollaista.

Muita sivuja (kunhan ne valmistuvat loppuun - hälinän keskellä en saanut tarinointeja kirjoiteltua) ja lisää matkaraporttia luvassa lähiaikoina.

Muut sivuversioinnit samasta workshopista kannattaa käydä tsekkaamassa Lehtipöllön, Xingin, Creomin ja Elinan blogeissa. Kiitos mukavasta viikonlopusta, leidit!

maanantai 3. lokakuuta 2011

Puikoilla: Ruby starttaa

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 23.00
Toiminnot: 
0 ilahduttavaa viestiä
Äidin rajalliset omat hetket eivät viime aikoina ole pysyneet vain skräppäyksessä, ja olisi kiva blogata muistakin puuhista, mutta en kuitenkaan jaksa manageerata useampaa blogia. Näin ollen laittelen jatkossa otsikon eteen tunnisteen, jotta voi otsikon perusteella skipata, jos aihe ei kiinnosta. Siis puikoilla, koukulla, layout, jne.

Löysin kirjastosta Kim Hargreavesin Breeze-neulemallikirjan ja ihastuin todella paljon hänen suunnittelemiinsa neuleisiin. Kim on toiminut pitkään Rowanin suunnittelijana, mutta sittemmin perustanut oman malliston. Kimin malleja löytyy netistä osoitteesta http://www.kimhargreaves.co.uk/. Puikoille piti saada heti Ruby.


Lankana mulla on Novita Luxus Cloud, jossa on viskoosia ja villaa. Puikot ovat 3,75 mm oikealla ja 3 mm nurjalla, aina oikein-neuleessa molemmat puikot 3,5 mm. Cloud on hieman ohjeessa käytettyä lankaa paksumpaa, joten tasapainotan tiheyttä hieman pienemmin puikoin. Tätä on todella mukava neuloa.

torstai 28. huhtikuuta 2011

Neulomukset: Kevätkyntöjä

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 16.20
Toiminnot: 
3 ilahduttavaa viestiä
Liityin jokin aika sitten neulojien (ja virkkaajien ja kehrääjien ja muiden lankahullujen) nettiyhteisöön Ravelryyn. Neulominen on hieman varastanut aikaa skräppäämiseltä... ;o) Kiinnostus neulomiseen alkoi palautua, kun viime kesänä ostin KnitPro -puikkosetin, jossa on vaihdettavia kaapeleita ja puikkopäitä. Neulominen näillä oli ihanaa, ja kun vielä ensimmäisiin töihin osui ihanat laatulangat niin koukkuun jäin. Pitkän aikaa olen pystynyt lähinnä virkkaamiseen mutta näillä uusilla työvälineillä kunto kestää neulomistakin.

Ja kuinka ollakaan, sukkaa pukkaa. Olen keskittynyt kehittelemään omia totaalisen istuvia malleja perussukkiin. Perusresepti kun on kunnossa, voi alkaa soveltamaan.

Miehelle on tulossa Musta hevonen -sukat. Projektin nimi tulee siitä, että kuosi on ikäänkuin saanut vaikutteita eräästä kalsarivaatemerkistä. Enää puoli sukkaa puuttuu. Istuvat sikäli upeasti, että mies pyysi eka sovituksella kloonaamaan sukat.


Sitten liityin mukaan suomalaisen perinteisen mysteerisukan yhteisneulontaan (KAL, knitting along). Eli ohje julkaistaan useammassa osassa viikon välein, eikä jatkosta tiedä, ja ensin piti valita langat. Ohjeeksi oli annettu langan paksuus, ja sopivaa Nallea löytyi mun stashista tällaiset kerät.


Kuranväriset langat ei puhutelleet kun näin upean kirjoneulemallin. Kauppaanhan sitä piti mennä. Ensimmäinen yritykseni oli nätti, mutta ihan liian piukka mahtuakseen mulle. Tuon pampulareunuksen lisäsin, alkuperäismallissa olisi ollut 2 o 2 n -ribbiä.



Vaihdoin puikot 2,5 mm:stä 3 mm ja muutin myös reunan mallia, jolloin tekeleestä tuli tällainen:


En ollut tähänkään tyytyväinen. Päälle mahhtui, muttei ollut löysempi jälki yhtä nättiä kuin edellinen. Tein sitten uudelleen 2,5 mm puikoilla, tällä kertaa metallipuikoin, ja käsialasta tuli joustavampaa. Muokkasin myös alunperin ideoimaani reunaa paremmaksi. Tälla jatketaan.


Jenni Östermanin suunnittelema Ykskyntöset-sukkaohje (siis sen alkuosa) löytyy täältä. Ravelryyn pitää rekisteröityä. Keskusteluketju löytyy täältä. Mä olen nyt kyntänyt omani kolmesti. ;o)

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Kymmenen+ tärkeintä skräppäystarvikettani

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 14.30
Toiminnot: 
8 ilahduttavaa viestiä
Xing ja Riikka haastoivat kaikki listaamaan 10 suosituinta skräppäystarviketta. Tässäpä nämä mun:

1. Kuviopaperi. Plus kartonki, joka haluan joka työn taustaksi, kun tykkään jämäköistä sivuista. Tykkään väreistä, ja olen kuvioiden suhteen aika kaikkiruokainen...Kuviopapereista suosikkimerkkejä ovat mm. Collage Press, Pink Paislee, My Mind's Eye, Basic Grey, Bella Blvd. Inhokki on American Crafts, jonka paperit ovat liian moderneja minun makuuni. Olen myös hieman poikkeava siinä mielessä, että Sassafrass ei uppoa muhun ihmeellisemmin - kuosit ja värikkyys ovat kivoja, mutta valokuvatut ompeleet tökkivät, mä kun ompelen itse. Kartonkien osalta suosikki on Bazzill.

2. Sakset. Myös giljotiinileikkuri löytyy (mukava käyttää, mutta painava ja suuri ottaa mukaan, ja tuumamitoitus uupuu) ja hankintalistalla kompakti Fiskars. Listarajat paukkuu, mutta kulmanpyöristäjät on pakko saada tänne mukaan.

3. Tiimarin askarteluliima. Tiedän, olen oman polkuni kulkija, mutta tämä vaan on parasta. Muut suosikkikiinnitysmateriaalit ovat StickIt-permanent liimarolleri, johon olen käyttänyt jo noin 30 vaihtokasettia, sekä ohuehkot (1-2 mm) tarratyynypalat.

4. Aakkostarrat. Paaaljon, erilaisia. Pitkät otsikot on mun juttu. Myös aakkosleimat on ihania, mulla on niitäkin tusina erilaista. Alla osa aakkoslaatikostani (ja kehtaanko sanoa, Kusti on polkemassa lisää...).


5. Stickles-glitterliimat. Ihan parasta, käytän lähes joka sivussa.

6. Musteet; erityisesti VersaFine Onyx Black, ja VersaColor pikkutyynyt, sekä Distressit.

7. Akryylimaalit. Tietty myös siveltimet ja värin sekoituskuppi kuuluu valikoimaan.

8. Journaling-lappu-leimasimet. Näitäkin on kokoelma, ja tulee käytettyä enemmän kuin valmiina ostettuja.


9. Peruskoristetarvikkeet: lanka, nyöri, nauha, kangas, pitsit - tekstiilitarvikkeet ja työvälineet; sirkkaniiitit, haaraniitit, napit. Ujutan tänne mukaan Crop-a-Dile Big Biten, tilkkuiluviivottimen ja neulan & ompelukoneen, koska tarvii olla myös välineet.

10. Sakuran Souffle-kohogeelikynät. Ihan parasta. Lisäksi tykkään muistakin Sakuran kynistä, ja musta kirjoitustussi on välttämätön, samoin Sakuran valkoinen geelikynä on valkoisista paras.

On mulla myös ideakirjoja...


Bubbling under: Canon Pixma MP600 printteri ja musteet sekä valokuvapaperit, myös Ifolorilta tilaan joskus kuvia. Mutta eiköhän valokuvat oo vähän kuin itsestään selvyys skräppäyksessä.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

LO Tätimagneetti

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 20.37
Toiminnot: 
6 ilahduttavaa viestiä
Olen kaivanut vihdoin skräppäyskamat muuttolaatikoista - ainakin sen verran että sain sivun tehtyä. Harrastehuoneeni organisointi on vielä kesken, mutta saan jo tarvikkeita esille. On hauskaa suunnitella miten kaiken järjestäisi ergonomisesti käden ulottuville ja tietenkin mahdollisimman houkuttelevasti esille, inspiroimaan. Huikea parannus vanhaan on kirjoituspöytä (aiemmin sain sivun juuri ja juuri mahtumaan työtasolle). Nyt voi tehdä jopa aukeamisa. ;o) Tällainen pelinavaus uudessa ateljeessani syntyi:


Inspiroidu-haasteen aihe palapeli toimi tosiaan inspiraationa, mutta tässä ei kuitenkaan ole palapeliä vaan mosaiikkia. En nyt siksi yritäkään tunkea tätä haasteeseen virallisesti mukaan. Palapeli-idea jäi kyllä edelleen kutkuttamaan. Sivu on mieleinen, koin onnistuneeni siinä, että tein oman näköistä runsasta, mutta tässä koristelu on kuitenkin pysynyt kohtuuden rajoissa. I'm back on sadle!

Niin, olenhan  minä toki "skräpännyt" Project Lifea sekä toisen art journal sivun (ensimmäinen oli mulla näytteillä Intohimona Skräppäys-tapahtumassa). Art journal on kuitenkin sen verran henkilökohtaisemmista tuntemuksista ja ajatuksista, ja sen ajatus on olla prosessimaista, tuulettavaa ja terapeuttista sielun syövereiden tutkailemista, joten art journal -sivuja ei tulla näillä näkymin blogissani näkemään. Jonkun neutraalimman sivun saatan toki joskus postatakin. ;o)

perjantai 18. maaliskuuta 2011

LO Muru ja muuttotilanne

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 23.13
Toiminnot: 
9 ilahduttavaa viestiä
Tässä viimeinen kurssille aloitettu demotyö, jonka tein loppuun Intohimona skräppäys-tapahtumassa.


Tämä on muinaisen Color Combos-haasteen inspiroima, eli väripaletti on sieltä. Kauheasti en jaksa enää niitä seurata, kun se tuntuu niin ärsyttävältä erikseen kirjautua sisään.

Tänään sattui muuten hassu juttu. Mä aina pojalleni lepertelen että "kuka on äidin muru" jne. ja hän tietää olevansa. Muutama viikko sitten kysäisin kuka on pojan muru, enkä saanut vastausta. Kysyin parin päivän päästä uudelleen, ja sain vastauksen:
   "Kaisa." (terkkui!) ;o)
Tänään sitten sanoin että hän on äidin rakas, ja kysyin onko äiti hänen rakas (teki mieli vähän testata, mitenkä ymmärtää sanojen merkityksiä). Vastaus oli selkeä:
   "Ei."
   "Kuka on sinun rakas?"
   "Isi."
   "Ahaa..."
   "Isin poika." (Ilme sanoo "kjäh, kjäh" ja nyökyttelee. Mä repesin.)
Et siitäs saat kun kyselet mieshenkilöiden sielunelämästä. Sit viiden, kymmenen minuutin päästä sanoi ihan muina miehinä:
   "Äiti rakas."

Ja sellaisia kuulumisia täältä meiltä noin muuten, että muutamme nyt uuteen kotiin viikon alkupuolella, mutta koko viikonloppu menee jo muuttohässäköissä. Stadiskräp saattaa jäädä minun osaltani väliin tällä kertaa. Tosin inspis-romppeet on vielä suurelta osin tuossa kassissa ja ajattelin ne sellaisenaan kantaa uuteen osoitteeseen... leikittelen ajatuksella, että jos tulisinkin sillä setillä ja lainaisin kavereilta jos joku hirveän kriittinen työväline puuttuu. On siellä sakset, paperia ja kyniä, leikkuri ja valokuviakin, joten kyllä sillä aika pitkälle pääsee. Mutta, tältä osin mun blogini saattaa olla hetken hieman vaitonainen.

Ai joo, koska oon kahden vuoden ajan vastannut kysymykseen "Onks teidän talo jo valmis?" kuittaan tuon sanomalla, että ei ole valmis, mutta asumisen edellytykset on nyt kunnossa, ja voimme muuttaa sisään. Ja se on ihana. <3

lauantai 12. maaliskuuta 2011

LO Samat materiaalit -haastesivu

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 14.42
Toiminnot: 
4 ilahduttavaa viestiä
Samat materiaalit -pakista syntyi Intohimona Skräppäys -tapahtumassa tämä sivu, vaikka kaikkea paketissa ollutta en saanutkaan tähän menemään (ne nauhat olivat kovin pinkkejä).


Tämä on itselleni ihan mieleinen. Pakkauksessa olleet mustat kirjaimet tuunasin akryylimaalein. Tämä valmistui tapahtumassa, ja sehän aina tietysti vähän rajoittaa tekemistä, kun sivu pitää taikoa siitä, mitä sattuu olemaan mukana.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

LO Treffit matolla

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 20.44
Toiminnot: 
5 ilahduttavaa viestiä
Intohimona skräppäys-tapahtumassa valmistui tämäkin kurssin demotyönä aloitettu sivu:


Eli kankaita tässäkin hyödynnetty, pesun jäljiltä vähän ryppyinen vaaleanpunainen vakosametti taustana, Marikan (kiitos!) kierrätykseen laittamaa pitsiä, ja huovasta stanssatut otsikot (kiitos lainasta, Creomi). Niin ja onhan tuossa kankaasta leikattu kukkakin, vanha koristekokeilu. Tämä on oikeen mieleinen, vaikka kännykällä napatut kuvat onkin aika rakeiset (siis eihän lapsen eka pusua voi jättää skräppäämättä!), ja sivu on aika simppeli. No, tuo kangaskukan ja kuvan välissä oleva tyhjä rako ärsyttää, mutta kukka oli kiinnitetty sivuun enkä muistanut mikä ajatus siinä mulla marraskuussa oli. Ehkä lisään siihen jotain.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Nimimerkkisekaannus ja Intohimona-leiska 1

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 21.27
Toiminnot: 
13 ilahduttavaa viestiä
Heippa!

Blogi on ollut kuukauden verran talviteloilla ja sillä aikaa on ehtinyt tapahtua kummia. Nimittäin mun vetäydyttyä hetkeksi taka-alalle ilmestyi juuri samaan aikaan toinen samaa nimimerkkiä käyttävä askartelija... Sain aiheesta kummastuneita kyselyitä Intohimona askartelu-tapahtumassa, joten ajattelin tiedottaa minutkin yllättäneestä sekaannuksesta. Viimeisen kuukauden aikana blogeihinne kommentteja jättänyt Puuhis en siis ole minä vaan toinen Puuhis. Moni oli luullut minun vaihtaneen avatarkuvaa, joten katson aiheelliseksi mainita asiasta täällä.

Elikkä muahan on skräppitapaamisissa kutsuttu nimellä Puuhis ja olen tuttavallisesti kirjoittanut blogikommentitkin tällä nimellä. Tuntuuhan se hassulta, että nimi on mennyt kierrätykseen, sillä skräppitapaamisissa olen edelleenkin se Puuhis, kun sen on kaikki oppineet, ja saatan jatkossakin vahingossa kommentoida nimellä Puuhis, koska se tulee vähän puoliautomaattisesti. Nimen kierrätykseen joutuminen on varmasti ollut ihan tahantonta, ja kun Puuhis ei ole mun virallinen nimimerkkini, vaan Puuhapetenvaimo, niin mitäpä tuohon sanomaan, muuta kuin että on hienoa että tulee uusia harrastajia mukaan! Sydämellisesti tervetuloa ja ei kun sekaan vaan tähän iloiseen porukkaan.

Olen siis edelleen tämän näköinen kuin tässä tämänpäiväisessä tunnelmakuvassa:
Taidekriitikkona vieressä tietenkin kaikkien tuntema Heini. Siis voi että oli taas mukavaa! Kiitos kaikille mukaville skräppäyskavereille, ja erityisesti Sannikalle, Creomille, Elinalle ja PiaK:lle pöytäseurasta ateljeen puolella ja Maikolle pöytäseurasta ruokalan puolella. Ja tietysti Miralle, että järjestät näitä (you rock!). Lisäksi täytyy sanoa, että olin todella ylpeä syksyn kurssini oppilaista Piasta ja Heidistä,  jotka skräppäsivät kisafinaalissa! Kurssilla ensi kertaa skräpännyt Pia olikin yleisön suosikki karsintatöiden äänestyksessä.

Ja sitten esittelemään viikonlopun satoa... tosin ei kaikkea kerralla... viisi sivua valmistui ja kuudetta aloitin! Mutta ennen kuin kukaan järkyttyy, niin tunnustan että mulla oli neljä UFOa mukana.


Tämä on siis ensimmäinen. Mulla ei yleensä kerry keskeneräisiä, sillä teen yleensä sivun kerrallaan alusta loppuun. Syksyllä pitämälleni kurssille tein kuitenkin esimerkkitöitä ja demoja, jotka eivät kurssin tiiviistä tahdista johtuen päässeet valmiiksi. Olikin ihan aivoton olo valmistautuessa tähän viikonloppuun ja ufomaraton oli oiva tapa avata skräppäyshanat.

Tässä siis kierrätys-teematunnilleni kehittelin ideoita hyödyntää kangasmateriaaleja kivalla tavalla. Työ jäi kesken, koska en löytänyt kuvatiedostoa ja mulla ei ollut oikein mitään yhtymäkohtaa kirjoittaa tarinaa ja otsikkoa kuvan ympärille. Sitten päätin vaan, että otsikko tosta kuvan paidasta ja tarina siitä, mitä saattoi runoilla.

Tätä sivua on ihailtu läheltä ja kaukaa, ja kaikkea muutakin hauskaa on sitä tehdessä sattunut. Kaikkien sivua katsoneiden on ollut ihan pakko koskettaa kangaspaloja (sääli vähän tunkea se sinne muovitaskuun). Pilvet ovat kylpylän karseasta lahjusmeikkipussista leikattu. Valkosta höttöä oleva meikkipussi ei nyt vaan oikeesti olis kovin käytännöllinen, ja se oli niiiin ruma. Pompulanauhaa varten leikkaan kyllä muovitaskun reunaa auki. Tänään sivuani ihaillut ihminen alkoi puhumaan mulle ihan hirmusesti ruotsia ennenku sain sinne väliin sanottua että mää vaan otin ton tosta pojan paidasta ja arvasin et se vois tarkoittaa äidin kultaa (osuin oikeaan).

Tästä viikonlopusta on nyt niin paljon vielä sulateltavaa, että eiköhän tämä erä ole tässä, ja blogitauon syykin varmasti paljastuu blogista kevään mittaan. ;o)

perjantai 28. tammikuuta 2011

Kuva: värikkyys & kortti-tuskailua

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 21.41
Toiminnot: 
8 ilahduttavaa viestiä
Inspiroidu-kuvaushaasteen teemana oli kuvata värikyyttä tai värikästä. Mun tuotos, jolla osallistun ekan kerran valokuvahaasteeseen, syntyi kuitenkin vähän eri näkökulmasta, eli tämä kuva ei ole erityisen värikäs, mutta you get the point - oli pakko ottaa kuva. (Vähänkö hävetti töissä seuraavana päivänä.)


Kuva on otettu noin yhden aikaan yöllä. Kuvaan liittyy moraalinen opetus: Cosmic Shimmer suihkeita kannattaa käyttää ainoastaan kumihanskat kädessä. Kyseiset suihkeet ovat muuten jännän metallis-helmiäishohtoisia ja värisävyt todella paljon voimakkaampia kuin Glimmer Misteissä. Eli jos GM kimaltelee niin näissä on tosiaan jotain kosmista säteilyä ;oD

Löytyy mun kamerasta muutakin värikästä:




Tämä väripläjäys antaa toivoa hieman paremmista valokuvista tulevaisuudessa... Olen hieman myöhäissyntyinen eli digijärkkärin hankin viisi vuotta sitten ja skräppäystä on nyt tullut pari vuotta harrastettua... että josko nyt olis aika opetella valokuvauksestakin jotain.

On täällä skräpättykin, yksi haastesketsi meni henkilökohtaiseksi joten jätin sitten postaamatta sen tänne. Sitten on koitettu vääntää kortteja myyjäisiin, mutta tuntuu ettei ole sopivia leimoja. Sorruin sitten investoimaan Doodlefactoryn leimasimiin, joten tätä ongelmaa ei pitäisi jatkossa olla, tulis vaan paketti pian. Se on muuten jännä että kun tekee "itselle" kortteja niin se on paljon rennompaa, koska se on saajalle henk.koht. panostus minulta. Mutta myyjäisiin menevät pitäis olla niin myyviä ja pieninkin liimatahra, jota tuskin huomaa, aiheuttaa hirveät paineet että onko tää nyt kakkoslaatua. Sitten kuitenkin kun omaa aikaansa panostaa jne niin tuntuu niin tyhmältä. En siis myy kortteja itse, vaan ne menevät yhdistyksemme myyntipöytään ja tuotot menevät yhdistykselle.

Tässä kuva onnettomasta kortista, päin pläjähtänyt salama oikein paljastaa liimaklöntit, livenä ei oo noin näkyvät:



Olisin todella kiitollinen, jos kertoisitte näkemyksiänne siitä, kuinka priimaa korttien pitää olla. Ainakaan en keskellä yötä enää koita näitä tehdä mutta on kyllä hyvin vaikeaa tehdä täysin virheetöntä korttia käsin. Mitä runsaampi koristelu, sitä enempi mahdollisuuksia sössiä... Ugh.

maanantai 17. tammikuuta 2011

LO Me

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 21.36
Toiminnot: 
8 ilahduttavaa viestiä
Inspis-haasteessa aiheena oli täyttää muoto, ja sketsikin sopi hyvin yhteen kuvaani, joten siitä se sitten lähti. Inspiroiduin tällä kertaa oikein kunnolla, sivu oli valmis jo perjantai-iltana.


Sivu on vähän vinoon kuvattu... nauhat on oikeesti aika vaakasuoraan aseteltu. Saimpas käytettyä tämän American Craftsin sydänpaprun - heidän paprut ei oikein sovi mun skräppäystyyliin. Distress-muste reunoilla pehmensi mukavasti paperin yleisilmettä.

torstai 13. tammikuuta 2011

LO Puuronsyönnin jalo taito & haastemietiskelyä

Näpytteli Puuhapetenvaimo klo 21.26
Toiminnot: 
6 ilahduttavaa viestiä
This is my layout for the Ingeborg's -scetch competition  Jan 2011. The picture is terrible and the page turned out a bit too busy even for my taste... The title is a bit zen-ish; "the genuine art of eating oatmeal" and the pictures shows my little boy eating the meal by himself.
Tällainen Ingeborg's -haaste on ollut työn alla pari viimeistä iltaa:


Kuva on surkea sähkövalossa otettu, jota yritin vähän säätää, mutta jos aion päivittää blogiani talvella niin näihin on tyytyminen.

Nyt varmasti aattelette että tää on ihan mun tyylinen, kun mun sivut on usein kirjavia ja levottomia. Mutta tästä tuli jotenkin liian levoton, sivu tulee päälle. Lauran sivuissa on usein rohkeasti väriä, mutta hänellä on asettelu yleensä taas hyvin rauhallinen ja siten yhdistelmä toimii. Tässä tuo villi kuuden pikkukuvan kollaasi, kangassuikaleet ja monivärinen otsikko on... too much! Sivu olisi varmastikkin täydellinen jos tuon keltareunausen mustapohjaisen kuviopaperin olisi jättänyt pois ja kaikki hökötys olisi kraft-kartongin päällä.

Mutta tällainen oli haasteen sketch ja tämmönen sivu siitä tuli.



Minä tykkään muuten pelata näitä sketch-haasteita niin, että olen ihan pilkuntarkka sketchin seuraamisessa, eli katson että joka ainoa design element on omalla tavallaan tulkittu sivuun. Kone on auki kun teen taikka printti sketchinstä mukana. Kukkia markkeeraavat mulla kangassuikaleet, perhosen sijaan nuolet, pallot löytyy ja reunukset. Tästä sivusta kuitenkin puuttuvat koukerot ja kuvan yli menevä nauha, sillä ne olis ollut jo liikaa. Aiheita taas skräppään niin, että luen haasteen ja suljen pois, annan muhia pari päivää ja skräppään niiltä pohjilta miten idea muhiin.

Jätä kommentti: miten sinä teet haasteita?

Skräppäilyn lisäksi meneillään on lankavaraston laihdutuskuuri ja puikoilla tällaista (vauvanpeitto):

 

{äidin oma hetki} Template by Ipietoon Blogger Template | Gadget Review