Tekstit
Inspis-haasteessa aiheena ihme ja kumma. Olin juuri räpsinyt kuvia pojun kummastelutilateesta, joten aiheen keksiminen tuli aika helpolla. Käytin myös twist-luonnosta. Tämmöinen tuli:
Ihan on mielestäni taas minun näköinen leiska, eli paljon tavaraa yhdessä sivussa. Tykkään tästä tietty (duh, siinähän on pöllöjä!), mutta alaotsikon alaotsikko vähän harmitti, kun ensimmäisen sanan kirjoitettuani tajusin, ettei mahdu yhdelle riville... Totesin, että jos olisin lähtenyt sitä jotenkin peittämään, niin olisi tullut vaan enemmän vahinkoa, joten piti niellä tappio. Hmm, ei kyllä tullut mieleen että lopun olisi voinut kirjoittaa pienemmällä, vaikka kaunolla. Nuo journaling-tekstit on muuten mulla ruvenneet lyhenemään, olen kai jo kirjoittanut kaiken olennaisen muistiin?? ;o)
Toinen kämmi leiskan teossa oli, että valitsin ensin huolella kaikki paperit (yleensä etenen yksi kerrallaan) ja sitten täräytin valokuvien taustan paperista, josta piti tulla iso otsikko. Kuvan takana taas piti olla noita pallukoissa olevia pliisumpia papereita, jotka ei olisi otsikossa toimineet.
Ja Tahvo-kissaa ei ole sen koommin näkynyt taaperokärryssä. ;oD
Tarvikeherkut ja skräppäystyyli
Minulla oli eilen pientä juhlan aihetta, ja hemmottelin itseäni tilaamalla tilpehööriä. Lisää Distress Inkiä ensinnäkin. Sitten Stickles-glitteriä - vieruskaveri lainasi sitä minulle Ikaalisissa, ja se oli todella hyvää laatua (siis täyttä glitteriä eikä vain sitä liimaa... mikään ei ole ärsyttävämpää kuin hirveä jättilätäkkö glitterliimaa jossa killuu kaksi hilettä). Sitten muutaman lävistimen (lehti ja perhonen) sekä toivottavasti kunnollisen kulmanpyöristäjän.
Mutta kun juttua on ollut skräppäystyyleistä, niin mieleeni juolahti, että jonkin verran myös tarvikkeet vaikuttavat tyylin muodostumiseen? Tokihan sitä hankkii tarvikkeita sen mukaan, minkä kokee omaan tyyliin sopivaksi, mutta kyllä se oma tarvikerepertuaali toisaalta vaikuttaa. Vai olenko hakoteillä? Nyt kun olen tilannut em. tuotteita, niin muuttuukohan mun tyyli nyt aivan hörhelöiseksi shabbyksi? Kohta tämä blogi on pelkkää kukkaa, glitteriä ja pinkkiä mustetta... En ehkä osaa tehdä sen tyylistä, vaikka haluaisinkin. Olen ajatellut, että tyyli muotoutuu vähän aiheen mukaankin, ja mun tyyli on tällainen rempseä, pikkuherralle sopiva. Vertailkaapas muuten pojista ja tytöistä skräppääviä - kyllä se vaan vaikuttaa tyyliin.
Täytyy tunnustaa, että minulla on hirveä Slice-kuume. Olen yrittänyt (sitkeästi) vinkata, että se olisi passeli äitienpäivälahja... :o)
3 ilahduttavaa viestiä:
Tämä oli pakko googlettaa että mikä slice. Aika hauskan näköinen tuote, ymmärrän hyvin kuumeilun. Mietiskelin että kuinkakohan iso on sinun näpräilyhuone uudessa talossa sitten. Ihana näitä on katsella mitä teet. Kiva kun jaksat jakaa niitä muillekin.
Heh, ei se tule niin iso olemaan, mutta varmaan täytyy suunnitella säilytyssysteemit ja työtasot hyvin. :)
Hauskat valokuvat tässä :) Ja näkemäni perusteella Slice on aika pieni eli ei pitäisi viedä paljon tilaa..
Minulta kysyttiin kerran, millaisia sivuja skräppäisin, jos olisin pojan äiti. Sanoin, että toivottavasti värimaailmaltaan Omuli-tyylisiä, mutta kuka tietää miten oikeasti olisi..:)
Lähetä kommentti
Lähetä terveisiä Puuhapetenvaimolle! :o)